Tunnisteet

Neule (142) Anjalin (116) Lankaa (113) Blogikissan seikkailut (102) Mökkihöperöt (94) höpöhöpö (72) Valmis 2013 (65) Valmis 2015 (63) Valmis 2014 (55) Sukat (52) virkkuu (41) Valmis 2016 (40) Verkkokauppa (32) Tyks Sytomyssykampanja (30) Alpakka (28) Knit Picks (25) teetee (23) Huivi (22) Hyväntekeväisyys (21) Pipo (20) tilaustyö (20) Verkkolankakauppa (18) joulu (18) Ulkoilua (16) messut (16) tärvellykset (15) vauvaneule (15) Puikot (14) Pyöröpuikot (14) sukkalanka (14) Tossut (13) Katia (12) KnitPro (12) Pitsineule (12) Kirjonta (11) Sukkasato 2014 (11) huovutus (11) valmistuneet 2012 (10) SMC (9) Sukkasato 2015 (9) hyvä mieli (9) lapaset (9) Askartelu (8) Sukkasato 2013 (8) Susukatastrofi (7) tiskirätti (7) värjäys (7) Addi (6) Arvonta (6) Myssy (6) Pallas (6) Poncho (6) Salla (6) Tundra (6) haaste (6) lahja (6) Helmi (5) Novellikoukku (5) Puuvillaa (5) Tilastoja (5) Waves (5) bambulanka (5) Blogi (4) Junasukat (4) Koukkuaminen (4) Pääsiäinen (4) teetee Saga (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) Primanova (3) Ryijy (3) kauluri (3) teetee neulelehti (3) tilausneule (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) Elegant (2) Hardanger (2) Hullun Halpa lauantai (2) Jottai ihan muuta (2) Juuret (2) Kierrätys (2) Kirjoneule (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) San Remo (2) Siskorusettisukat (2) Step (2) Tunnustus (2) koru (2) kypärämyssy (2) käsityönäyttely (2) mekko (2) pikkutytön mekko (2) teetee Apollo (2) teetee virkkausviikko (2) valmiskauppa (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) EXP (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Katia Arte (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lumi (1) Magig loop (1) Neulomakerho (1) Pellavalanka (1) Pöllöpipo (1) Quetzal (1) Regia (1) Revontuli (1) Rowan (1) Rähinää (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Sirdar (1) Tahiti (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) alpakkasukkalanka (1) bambusukkalanka (1) heijastinlanka (1) kädentaitomessut (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) pannulappu (1) puuvillalanka (1) ruokaa (1) teetee Hilla (1) teetee neuleviikko (1) trikoo (1) tunika (1) tuubihuivi (1) verkkokurssi (1) villahousut (1) virkattu matto (1)

perjantai 16. syyskuuta 2016

Damaskit ja nuttu



Meillä toi edellinen lastenneuleviikko venyi tällekin viikolle. Puikoilla oli hyvissä ajoin, mut ainahan niitä viivästyksiä tulee… Tai joku muu projekti pukkaa päälle. Tai sienireissu tai ystävän synttärit tai jotain...

Uusimmassa teeteen verkkolehdessä 3/2016 oli lapsen villapöksyt. Ida heti tokas et MUN (?) pitäis tehdä sellaiset malliksi puotiin, koska ne on NIIN söpööt!

Tää damaski-nimitys on aika hauska. Mun lapsuudessa damaskit oli sama ku  villahuousut.  Joskus keväällä pyysin Idaa hakemaan netistä aikuisten damaski-ohjieta ohuelle langalle, niin hän esitteli mulle jotain ihme kenkien päälle laitettavia neulottuja systeemejä! Onks tää joku sukupolvien välinen kuilu vai parinkymmenen vuoden välinen kulttuuriero. Mitähän teille muille tulee mieleen sanasta damaskit?

Ittee ei kauheesti houkuttanut, mutta koska villapöksyjen mallia aina välillä puodissa kysellään, niin tartuin puikkoihin ja loin silmukat pienimpään kokoon. Koska istuin yhden sunnuntain kurkkutäplien kera Tyksin päivystyksessä niin hommahan alkoi sujua. Mallineule oli nätti mut ei ihan siitä yksinkertaisimmasta päästä:
Varsinkin ku piti seurata neuletta ja lisäyksiä samaan aikaan ja nehän ei menneet ihan kerros kerrokselta. Jossain vaiheessa otin jopa käyttöön vuoden turhakkeen eli elektronisen kerroslaskurin. 

Kun kert käyttöön otin niin yks ei riittänyt. Yhdellä muistin mallineuleen kerroksen, toisella montaks lisäystä oon tehny ja kolmannella miten monta kerrosta on edellisen lisäyksen jälkeen tehty

Ohjeen mukaan kahdeksan kerroksen välein tehtyjen lisäysten jälkeen lahkeen pituus oli muutaman sentin pidempi, kuin piti. Ei hätää – hyvähän se vaan kun lahkeita voi aina kääntää ja neule kasvaa lapsen kasvun mukaan.

Pikku vinkki – ohjeessa on lahkeen silmukat jaettu neljälle puikolle ja selitetty, miten silmukoita veivataan puikolta toiselle silmukoiden siirtämisten jälkeen. Minä yksinkertaisesti jaoin lahkeiden silmukat kolmelle puikolle siten, että kaikki kuvion silmukat oli yhdellä puikolla.
Vauvoista tai lapsista mulla ei oo mitään käsitystä, mutta mielestäni valmiit pöksyt näyttivät hiukan kummallisilta. Kamalan pitkät lahkeet eikä peppuosaa just ollenkaan (= 80 cem koossa vain 13 cm). En tiedä, mut mun käsityksen mukaan sen mittaiset saattavat vielä pitää vaippoja? Ida sitten neuvoi mua purkamaan päättelyt ja jatkamaan housuosaa vielä ainakin kakskytsenttiseks. ja kun on joustinta niin eiköhän pöksyihin vaippa mahdu ja vyötärölle ylety. Meillä ei ollu livevauvaa pöksyjä täyttämään kuvauksen ajaksi, niin imitoimme jalkoja ja peppua täyttämällä pöksyt muovipusseilla. Saa nauraa – ihan vapaasti vaan!
Puikoilla 2½ ja 3 mm neuloin. Oli sukkapuikkoa, pyöröpuikkoa ja pituuksia vaikka miten (=40, 50 ja 60 cm). Ohjeen 100 g teetee Pallasta ei olisi riittänyt edes siihen alkuperäiseen vaipattomaan mittaan. Näihin kului 120 g. Ohjeesta vielä sen verran, että palmikkoneuleen alussa pyydettiin kaventamaan yksi silmukka. Sitä poistunutta silmukkaa ei kuitenkaan huomioitu silmukkaluvuissa, joten haarakohdasta ylöspäin silmukkaluku heittää kahdella...
Katian suloinen uutuus Baby Aztecakin piti testata. Äkkiä jotain pikkuista ja helppoa puikoille. Ohjetta kurkin jostain vanhasta Sublime-vauvalehdestä, mutta tein kädentielle yhtenä kappaleena enkä päätellyt/poiminut silmukoita kaarroketta varten. Ommeltavaksi jäi vain pienet pätkät raglania ja muutama silmukka kädentien alla.
Uskomattoman riittoisaa lankaa! Nutun koko on 6-12 kk ja lankaa kului huikan toista kerää eli vain 69 g! Puikoilla 3 ja 3½ tikuttelin menemään. Pehmeää ja kauniisti liukuu.
Vielä verkkolehdestä yksi malli, jonka neuloi flunssainen Ida-Maria kotonaan. Kehtaan laittaa sen tänne omaan blogiin, koska minä hoitelin saumojen ompelukset ;)
Ohje edelleen teetee neulelehdestä 3/2016, lankana lenkkialpakka teetee Cacao kaksinkertaisena, puikot 8 mm. Ohjeen menekki oli 300g tähän 100 senttiseen takkiiin, mutta kahdesta 100g:n vyyhdistä jäi vielä ylikin niin paljon, että lopusta saa lehden bootiet ja lakin neulottua.

Nätti vai mita?

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Teetee lastenneuleviikko alkaa!



TeeteeSHOPeissa ja –myymälöissä vietetään lastenneuleviikkoa 5.-10.9. Minäkin valmistauduin viikkoon ankarasti tikuttelemalla pari teeteen uusimmassa teetee neulelehdessä 3/2016 olevaa mallia.
Kansikuvan neule (malli 3) oli suloinen ja päätyi puikoille heti lehden ilmestyttyä.
Lankana teetee Primanova, puikot 3½ ja 4 mm Knit Picksvaihtopääpyöröt, menekki 150 g tasan. Koko oli pienin eli 3-6 kk. 
Ohjeessa on laitettu vähän ronskisti tuo langan menekki. Siinä kerrottiin pienimmän koon menekiksi 250 g… Joka tapauksessa suosittelisin neljää kerää, sillä kaikkien saumojen jälkeen mulle jäi lankaa jotain 15 senttiä. Kivaa ohjeessa on se, että siinä on runsaasti kokoja – jopa kouluikäiseen asti!

Tykkäsin langasta ja mallista (en löytänyt ohjeesta ees virheitä). Langan kierre on kiva ja jälki siistiä ja paksuhkoilla puikoilla tulosta syntyi sutjakkaasti.

Puikoilla pitää aina olla ainakin yhdet sukat. Sipulisukkien jälkeen kaivoin kässäpussista vajaan kerän vaaleanvihreää teeteen Helmeä ja loin samoille puikoille Junasukan silmukat. Vasta kantapään kohdalla huomasin, että yleensä teen junasukat 2½ puikoilla ja nää oli kolmoset. Varmaan jotain yksvuotiaan kokoa tuli puolta numeroa suuremmalla puikolla. Menekki 29g. Ja tuo väri on oikeasti vaalean vihreä - en keksi mihin kamera hävitti värin...
Poikatten malleja on yleensä neulelehdissä tosi vähän. Uudessa verkkolehdessä oli teetee Sallasta kiva poikamainen neule (malli 5). Kaiken lisäksi niin helppo, että sujuisi myös ihan aloittelijalta!
Nuttu neulotaan hihasta toiseen yhtenä kappaleena ja ommeltavaksi jää vaan hiha/sivusaumat. Kaiken lisäksi neule on ainaoikeaa – kynnys vähemmänkin neuloneelle on tosi matala.

Puikot: 4 mm Knit Picks vaihtopääpyöröt 80 cm kaapelilla. Toiseksi pienin koko eli 90 senttinen (tässä on kokoja 110 senttiin asti) ja teetee Salla-lankaa kului 219 grammaa. Napit molempiin tämän postauksen nuttuihin (ja kaikkiin muihinkin neuleisiini) hankin naapurikaupasta eli Salon Napista.
Tämän oletin valmistuvan vasta ensi viikolla, mutta kaikkea tapahtuu ja yllättäen nuttu tulikin valmiiksi jo pari tuntia sitten.
Eilisiltana saatiin hullunhauska päähänpisto lähteä saunan ja verkonlaskun jälkeen keinumaan ruåtsinlaivan aalloissa. Veneneuleeksi tämä ainaoikea oli vallan passeli.
Keskiviikkkona alkanut kurkkukipu äityi yöllä tosi pahaksi. Karvis väitti et mä muka kuorsasinkin kamalasti… Mä väitän etten nukkunut koko yönä yhtään, joten en voinut kuorsata. Aamuseitsemän jälkeen totesin kurkussa olevan tutut valkoiset pilkut ja soittelin päivystykseen… Nostettiin verkko ja yks vaivanen ahven ja minä pakkasin kassit ja pussit ja lähdin mantereelle ja päivystykseen. 

Odottavan aika ei koskaan ole liian pitkä jos mukana on tarpeeksi lankaa! Pari tätiä jopa kävi ääneen kadehtimassa ja huomasin parin muun vilkuilevan salaa kadesilmin (ja varmaan pari nuorta tyttöä piti hulluna). Kolme tuntia odottelua ei tuntunut missään! Paitsi et ilman aamupalaa alkoi olla kauhee nälkä…

Huomenna tulee tieto onko kyseessä angiina vai joku muu. Kuumetta ei oo ja lääkärin mukaan voin ihan hyvin mennä töihin. On se sit mikä tahansa pöpö, niin se ei tartu ellen pärski päin tai pussaile. Mua ei oo yhtään pärskityttäny ja lupaan olla pussaamatta ketään, joten tervetuloa teetee lastenneuleviikolle!


torstai 1. syyskuuta 2016

Rainbow-huivi



Viime viikon lopulla puotiin tuli hauska huivilanka teetee Rainbow. Ida antoi mulle viikonlopun kotiläksyksi tikutella siitä lankalaatikon kyljessä olevan kuvan mukaisen huivin.
Ankarasti yritin tikutella koko viikonlopun, mutta kun oli niitä sieniä ja puolukoita ja puuhommia ja elotulia niin… Hiukan arastellen menin maanantaina töihin et tuleeko nyt moitteita kun kotiläksyt on vielä kesken! Ei tullu. Huh.
Lanka on kivassa pahvikotelossa, jonka keskellä olevasta aukosta lanka juoksee mukavasti eikä mene sotkuun. 
Langassa on neljä säiettä, joista aina yksi kerrallaan vaihtaa väriä. Siten saadaan aikaan kauniisti liukuva efekti.  Värin vaihtokohdassa on aina solmu. Se on varmasti valmistustekninen juttu eikä reklamaation paikka. Muita solmuja langassa ei ollut vaikka sitä olikin hulppeat 600 metriä. Knit Picksin 4 mmpyöröpuikon kärjet ja 80 cm kaapeli riitti, mutta vähän pidempikin kaapeli olisi ollut ihan ookoo. Vaikka lanka oli kierteetön, niin se ei yllättäen ollut ollenkaan hankalaa neuloa. Säikeet kulki tasaisesti enkä huomannut kovinkaan montaa puolikasta silmukkaa tehneeni.
Kun neulomisen vauhtiin pääsin, niin en olis millään malttanut pitää taukoja. Aina piti neuloa vielä vähän, jotta näkis minkälaista jälkeä tulee seuraavan piuhan vaihdettua väriä… Ja tikutettavaa riitti – Tassukin yritti välillä olla apulaisena. Ymmärtäähän sen – syksy on tullut ja Tassullakin alkaa lomat olla lopuillaan ja työt The Lankakaupan laadunvalvojana näin alkusyksystä ovat kuumimmillaan kaikkien uutuuksien tulviessa puotiin!
Pitihän laadunvalvojan saada myös testata huivia. Lankana olisi kelvannut, mutta ilmiselvästi huivi ei katin mielestä ollut yhtään kiva. Kumma juttu.
Eilisiltana sitten pingotin. Suihkupullolla kastelin sen verran kosteaksi, että se oli aamullakin vähän märkä. Käytin taas pingotukseen sekä vaijereita, että Blockereita. Tiedoksi – molempia on tilattu lisää.

Tykkääsin tikutella. Jopa niin, että kiireissäni pistelin tuonne yläosaan vahingossa pari virhettä. Kolmas virhe piti sit tehdä tahallaan, jotta sain silmukkaluvun täsmäämään ennen alaosan aaltopitsiä. Mut kukaan ei huomaa. Eihän?
Ja kyllä tuon aaltopitsissäkin on virheitä, mut mikä kässy se olis jos olis ihan täydellinen?
Valmis huivi on täydellinen. Se on SUURI.
Ja sitä voi käyttää myös kaulahuivina:
Hiukset ei oo laitettu eikä huulipunaa, mut huomaatteko mun uudet näkimet? Sain viime viikolla uudet kun vanhat hajos käveltyäni yhtenä kesäaamuna kauppakeskuksessa päin seinää  (=Vuoden susukatastrofi). Kolme viikkoa menikin aikas ankeasti tiimarien, vanhojen uippislasien ja lukulasien kera. Ja Karvinenkin teki parhaansa liimaillessaan kasaan ne hajonneet… Onni onnettomuudessa oli, että olin reteänä tyttönä ostaessani ottanut laseihin vakuutuksen ja se oli vielä voimassa! Toinen onni onnettomuudessa oli, että niitä alkuperäisiä (surkeita) kalevalakorukehyksiä ei enää ollut saatavilla…

Nyt näkee taas ja puikoilla on vaikka mitä! Ensi viikolla meillä vietetään lastenneuleviikkoa…  Toivottavasti jotain valmistuu siiheks!

maanantai 29. elokuuta 2016

Jaettua hulluutta, yllätyksiä ja kesänpäättäjäisiä

Ystäväni Aino sai tartunnan mökkihöperyydestä kertaheitolla näihin aikoihin 25 vuotta sitten. Sen jälkeen on saaressa vietetty monet mieleenpainuvat ja hulvattoman hauskat hetket. Jotka saivat jatkoa pari viikkoa sitten.

Keskiviikkoiltana lähdettiin. Tyttöjen kesken. Tassu pääsi mukaan, koska se on munaton eli melkein tyttö (älkää kertoko sille, ku se vois loukkaantua). Perillä oltiin auringonlaskun aikaan.
Sauna, iltapala ja yllättäen kello oli jo kaksi yöllä. Aamulla jatkettiin skumppa-aamiaisella:
Tassukin osallistui. Voi on hyvää näölle ja turkille. Kyllä kissa tietää mikä on terveellistä:
Aamiaisen ja aamu-uinnin jälkeen saimme yhdestä musiikkivideosta kimmokkeen "Keijukaisten tanssiin", joka jo toisen skumppalasillisen jälkeen päätyi somehitiksi. En ny julkaise sitä täällä ettei mee viimeisetkin lukijat. Maine meni mutta menkööt. Tai sit kasvoi. Ainakaan vatsalihasliikkeitä ei tarvii tehdä sen kaiken nauramisen jälkeen. Semmoiset 25 vuotta hävisi mittarista.

Kanttarellimetsä kutsui ja sen jälkeen sadekuuro näytti meille paikan, jossa oli ruukullinen kultaa (=naapurin laiturilla ja meidän kaislikossa).
Perjantaina vieras vene rantautui laituriimme. Vieraita miehiä saaressa? Olivat Turkuenergian korjaajia, jotka jotain harusta korjaamaan tulivat. Onneks eivät tulleet edellisen päivänä... Illalla lähdettiin kaupunkiin. Käytiin meillä suihkussa ja tälläydyttiin:
Samppalinnan kesäteatterin Nunnien ja Konnien viimeiseen esitykseen!
Esityksen jälkeen palattiin mökille herraseurassa. Matkan varrella pidettiin pissitauko meillä kotona ja meinasin ihan suuttua ku kauhea komento oli etten saa vaihtaa mökkivaatteita päälleni. Ei sitä nyt niin kiire olis pitäny olla! Taas meni myöhään - sauna ja grilli ja unten maille.

Lauantaina katoin taas skumppa-aamiaisen ulos. Aurinkoinen ja lämmin päivä oli tulossa. Heti aamiaisella sain ohjeet, jotta kahdelta pitää olla sen näköinen, että ihmisten ilmoille kehtaa mennä ja että ruuasta ei tarvii huolehtia. Mun selän takana oli juonittu! Tässä mua viedään:

Määränpää tuntematon... Airistolla meno oli melkoisen möykkyistä. Eipä matkakässy montaa silmukkaa edistynyt.
Naantaliin! Kultarannassa ei näkynyt lippua, joten Sauli ei ollut paikalla. Sen veneestä otin kuvan, mut en viitti laittaa tänne, koska rumempaa paattia saa hakea!

Pitkälle aterialle, jonka kruunasi jälkiruoka:

Vielä vahän paseerattiin rantalaitureilla ennekuin lähdettiin kotimatkalle.

Kotimatka tehtiin hitaamman, mutta vähemmän möykkyisen reitin kautta. Todettiin, että kotitalo on vielä paikoillaan vaikka ulkopuolen vallihaudat näyttääkin pahalta... Remontti on alkanut.

Tassukin sai ystävän vieraista.  Kissaihmisiä selvästikin (tai ei ehkä selvä mut kuitenkin...)
video

Hitaalla kotimatkalla lanka loppui kesken, mutta viikonlopun aikana sain valmiiksi sukat:

Harmaa lanka on teetee pallasta ja keltainen sitä Kulhossa sipulivärjättyä pallasta. Piiku oli jakanut meille ohjeen, jonka kuvioraitaan riittäsi se puoli kerää sipulivärjättyä, jonka jokainen osallistuja sai noitaliemistä.

Ekaan sukkaan tuli vahingossa pikku virhe (ei näy tässä kuvassa) ja tarkkana piti olla, et muistin tehdä saman virheen myös toiseen sukkaan :) Kiva mallineule ja värilankaa siihen kului jotain 20 g. 3 mm puikoilla tein ja lankaa kului yht 84g.

Sunnuntaina vietettiin tavallista perinteistä mökkielämää. Grillailtiin, kerättiin marjoja ja olla möllöteltiin. Aika myöhään taisi mennä... Onneks maanantai oli vielä vapaapäivä. Ankean harmaa sääkin muisti, että kaikki kiva loppuu aikanaan. Vaan taas saatiin monta kivaa muistoa reppuun. Kiitos ystävät. Onni on ystävä, jonka kanssa voi jakaa hulluutta!

Viikolla olikin sitten ankea arki. Traktorit ja säiliöautot jylisevät kotipihalla ja jostain talon alta kuuluu porausääniä koko ajan. Tassu muutti Karvisen luo. Aluksi "pojilla" näytti olevan lokoisat oltavat, kunnes Tassu oli järjestänyt pienimuotosen mielenosoituksen Karvisen kodinhoitohuoneen lattialle... Siitä keskusteltiin kiukkuisin tekstarein ja myöhemmin jäätävän hiljaisuuden kera. Mökillä kuitenkin taas oltiin sovussa.

Mun viimeinen vapaa kesälauantai ja siitähän piti ottaa kaikki irti heräämällä kuudelta! Näin auringon nousun ja Tassu hoiteli kissantöitään ajamalla yhdeksän sorsaa pois mustikkapuskista. Hyvä Tassu!
 Vähän myöhemmin lähdin pitkälle lenkille sienimetsään. Kävelin niin pitkälle, että vastassa oli pelkkää vettä.

Matkalta en löytänyt mustia torvisieniä, mutta hirvikärpäset löysivät minut. Jos aamiaisella olisi tarjottu skumppaa, niin ehkäpä someen olisi levinnyt raaka riisumavideo nimeltään "Susu ja hirvikärpästen karmea kuolema".

Ihan kelpo saaliin kanssa kuitenkin palasin kotiin. Suppiksiakin on jo tulossa.
Raulimyrsky teki tuloaan. Meillä päin se ei kai aiheuttanut pahaa tuloa, mutta aallokko oli jopa mun mielestäni aika hurja. Harmi, etten osaa sitä vangita kameralla. Tässä kuitenkin pientä yritelmää:

video
Tassukin oli siirtynyt normipaikaltaan terassin reunalta saunakamarin matolle tuulensuojaan:
Mökin takaterassilla ei ollut tietoakaan myrskystä. Minä neuloin auringossa huivia sudenkorentojen kanssa:
Mökin takaterassilla myös kokkailtiin ruoka. Sitähän oli edelliseltä viikonlopulta jäljellä vaikka kuinka! Mullehan Naanatalinreissu oli täysi yllätys ja olin varautunut kokkailemaan herkkuja... Hyvä ruoka ja parempi mieli ei oo yhtään väärin sanottu. Siinä pihvien lomassa se Tassun huoltajuuskiistakin alkoi selkiintyä. Parempi kuitenkin Karvislandiassa pari viikkoa kuin täällä kotona porailujen metelissä (vaikka mulla on kamala ikävä).

Elokuun viimeisenä lauantaina meillä Kakskerrassa sytytetään perinteiset Elotulet. Ei siis muinaistulia tai venetsialaisia vaan elotulia ollaan poltettu niin pitkään ku muistan. Kova tuuli sai miettimään et miten saadaan tulet palamaan.

Myrskylyhdyt ainakin paloivat ja Tassun edeltäjä - Sissikissakin sai oman muinaistulensa kuusen alle tontin takaosaan:

Mulla on ollut tapana aina elotulien jälkeisenä sunnuntaina kuluttaa aikaani kuljeksimalla pitkin pihaa keräämässä kourallisen puolukoita sieltä ja täältä. Perinne jatkui - tosin sillä erotuksella, että tällä kertaa ei ollut tieotakaan perinteisestä "eilisestä olosta". Nukkumaan mentiin jo ennen puoltayötä ja vältettiin naapurin grilliltä tuleva houkutteleva ilutulikutsu... Energiaa oli vaikka kuinka ja kesän viimeiset puunrungot sahattiin pölleiksi. Nyt sai honkamopokin muuttaa talveksi kaupunkiin. Ja mun oli pakko ottaa meistä sunnuntaiaamun selfie

Toi pyöreempi on Karvis ;)

Kotiinlähdön aikaan joku oli piilossa kuusen alla...