Tunnisteet

Neule (139) Anjalin (115) Lankaa (113) Blogikissan seikkailut (101) Mökkihöperöt (93) höpöhöpö (71) Valmis 2013 (65) Valmis 2015 (63) Valmis 2014 (55) Sukat (51) virkkuu (41) Valmis 2016 (35) Verkkokauppa (32) Tyks Sytomyssykampanja (30) Alpakka (28) Knit Picks (24) teetee (22) Hyväntekeväisyys (21) Huivi (20) Pipo (20) tilaustyö (19) Verkkolankakauppa (18) joulu (18) Ulkoilua (16) messut (16) tärvellykset (15) Puikot (14) sukkalanka (14) Pyöröpuikot (13) Tossut (13) Katia (12) KnitPro (12) vauvaneule (12) Kirjonta (11) Pitsineule (11) Sukkasato 2014 (11) huovutus (11) valmistuneet 2012 (10) SMC (9) Sukkasato 2015 (9) hyvä mieli (9) lapaset (9) Askartelu (8) Sukkasato 2013 (8) tiskirätti (7) värjäys (7) Addi (6) Arvonta (6) Poncho (6) Susukatastrofi (6) Tundra (6) haaste (6) lahja (6) Myssy (5) Novellikoukku (5) Pallas (5) Puuvillaa (5) Salla (5) Tilastoja (5) Waves (5) bambulanka (5) Blogi (4) Koukkuaminen (4) Pääsiäinen (4) teetee Saga (4) virkattu hattu (4) yllätys (4) Helmi (3) Ryijy (3) Arne & Carlos (2) Arte (2) Bolero (2) Elegant (2) Hardanger (2) Hullun Halpa lauantai (2) Jottai ihan muuta (2) Junasukat (2) Juuret (2) Kierrätys (2) Kirjoneule (2) Käsityökirja (2) Laukku (2) Lumio Fine (2) Makrame (2) Primanova (2) San Remo (2) Siskorusettisukat (2) Step (2) Tunnustus (2) kauluri (2) koru (2) kypärämyssy (2) käsityönäyttely (2) mekko (2) pikkutytön mekko (2) teetee Apollo (2) teetee virkkausviikko (2) tilausneule (2) valmiskauppa (2) Adriafil (1) Adriafil Primula (1) Amina (1) Baleno (1) Bambupyöröt (1) Bremont (1) Bucaneve (1) Caleido Lace (1) EXP (1) Helmivene (1) Hilos Omega la Espiga (1) Katia Arte (1) Kotivinkki (1) Kuokkala (1) Lumi (1) Magig loop (1) Neulomakerho (1) Pellavalanka (1) Pöllöpipo (1) Quetzal (1) Regia (1) Revontuli (1) Rowan (1) Rähinää (1) Sevilla (1) Silkkilanka (1) Sirdar (1) Tahiti (1) Terijoki (1) Turvalonkero (1) Tölkkinipsut (1) alpakkasukkalanka (1) bambusukkalanka (1) heijastinlanka (1) kädentaitomessut (1) nettineulekurssi (1) neulemekko (1) pannulappu (1) puuvillalanka (1) ruokaa (1) teetee Hilla (1) teetee neulelehti (1) teetee neuleviikko (1) trikoo (1) tunika (1) verkkokurssi (1) virkattu matto (1)

lauantai 13. elokuuta 2016

Jännittävät jälkivärit

Nyt on väripadat ja -ämpärit pesty ja jemmattu kellariin ensi kesää odottelemaan. Vielä viime viikonloppuna piti kuitenkin vähän poristella noitaliemiä.

Olin jo kiikuttamassa Kulhoon keitettyjä sipulinkuoria kompostiin, kun mieleen tuli et josko niistä vielä lähtisi väriä. Moska tunniksi pataan porisemaan ja yön yli tekeytymään. Koska mulla ei ollut aikomusta enää värjäillä, niin eihän sitä lankaakaan ollut mökillä varattuna. Jostain kaapin kätköistä kuitenkin löytyi yksi valkoinen Veto ja joku satavuotias 100% villakerä. Samaan liemeen pudotin ja kuinkas kävikään?

Voi jos kasviväreistä aina saisi noin kirkkaan ku toi keltainen! Mitä tehdä sadasta metristä? Ehdotuksia? Hyvin Vetokin veti väriä mut hassua miten erilaiset tuli.

Kulhonkin väriliemet näyttivät vielä kotiin lähtiessä siltä, että niistäkin voisi vielä irrota... Ahneuksissani kauhoin ämpäriin puolet sipulilientä ja puolet leppälientä. Päätin kokeilla miten väri tarttuu lemppariini teetee Tundraan. Samaan pataan vyyhditin kolme kerää teetee Sallaa Laitoin vyyhdit kylmään liemeen, nostin lämmön neljään kymppiin, heitin alunat sekaan ja nostin lämmön lähelle kiehumista.

Tunnin kuluttua nostin kauniin väriset Sallat pois ja jatkoin poristelua vielä vähän aikaa. Eipä tartu väri aplakkaan... Kauhee pettymys (jota kyllä osasin odottaa) ja todiste siitä, et noin hyvää lankaa ei kannata tuhlata väripatoihin. Ehkä kuitenkin teen langoista jotain. Vaikka palmikkotundrat ittelleni (noin plääsyjä ei kehtaa kenellekään tehdä ees lahjaks).

Sit loppukevennyksenä onnettomat lupiinivärjäykseni. Kukista piti tulla turkoosia ja nuorista lehdistä limenvihreää... Lehdet keräsin keväällä ja ne olivat kuivumassa vanhassa puuvajassa pari kuukautta.

Joo - peessiä tuli. Kuivatuista lehdistä kellertävän peessiä ja kukinnoista vihertävää peessiä. Päätin et en värjää lupiinilla enää ikinä!

Viikolla löysin töistä yhden vyyhdin vuonna 2011 Kansalaisopiston kurssilla värjättyä kauniin limenvihreää villaa. Miten ihmeessä se onnistui silloin? Vyyhtiin teipatusta maalarinteipistä viimein löytyi selitys - liemeen oli lisätty kuparia!

Ehkäpä ensi kesänä kokeilen vielä kerran... Sääli lupiineja on hävittääkään, koska värjärin apulainen tykkää puskissa ottaa päikkäreitään.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Noitaliemiä Kulhossa



Neulomakerhon kesäiset kokoontumiset veden äärellä huipentuivat viime tiistaina lankojen luonnonvärjäykseen Kulhon saaressa

Juhannuksen aikoihin porukka oli kerännyt ja kuivannut koivun- ja lepänlehtiä kasapäin. Itse valmistauduin viime hetkellä viime lauantaina noitumalla värilientä sipulinkuorista, joita olen vuosien mittaan kerännyt ja joita sain vielä lisää tuliaisiksi kun neulomakerholaiset uskaltautuivat mökille.
Sunnuntaina Piiku ja emäntämme Santra olivat luvanneet  alunoida jo etukäteen tiistaita varten toimiteut langat. Tottahan minunkin piti pistää nokkani soppaan ja me hurautettiin Kulhoon iltapäivällä Karvisen veneellä. Vietiin mukanamme pari ämpärillistä sipulilientä, kattiloita, alunaa ja mun värjäyskeittolevy. 
Kulhossa oli jo padat porisemassa ja muutaman tovin (ja Santran tarjoaman suussa sulavan vadelma-mustikka-marenkiherkun) jälkeen saatiin nostaa alunoidut langat jäähtymään ja odottelemaan tiistaita. Toisessa padassa kiehui koivunlehdet.
Alunoinnin jälkeen pataan laitettiin lepänlehdet porisemaan. Molemmat liemet  jätettiin kiehumisen jälkeen”tekeytymään” pariksi päiväksi.

Tiistaiaamu valkeni – joo ja sit pimeni! Heräsin valtavaan ukkosen jyrähdykseen vähän ennen seitsemää aamulla. Aurinko paistoi ja oli ihan tyyntä, mutta laiturille mennessäni näin Airiston suunnalta vyöryvät mustat pilvet:
Tassuparka oli jo ekan jyrähdyksen jälkeen singahtanut sängyn alle perimmäiseen nurkkaan eikä sieltä uskaltautunut pois ku tuntia ukkosen jälkeen! Minä revin töpseleitä irti seinästä ja kirmailin pitkin pihaa pelastamassa grillejä sun muuta kamaa.

Komea ukonilma oli! Harvoin tänne ukkonen tulee mutta kun tulee niin sitten se on oikea luonnonvoimien näytös. Onneksi ei tullut tuhoja ja nopeastihan se meni ohi. Saatiin vartissa 10 mm vettä… ja meikä heti kantsumettään.
Tuolla pikkuveneellä mulla oli suunnitelmassa lähteä reissuun… Ja lähdinkin, vaikka matka oli taas aika möykkyinen. Karviselta tuli ennen lähtöä viestiä et mun pitää laittaa kännykkä muovipussiin… Siis NIIN Karvista – ei huolta mun reissustani vaan kännykästä :) Tosin – jos se olis pyytäny mua menemään autolla ja yhteiskuljetuksella niin olisin lähtenyt omalla pikku veneellä vaiks olis ollu minkälainen myrsky…

Pääsin perille suht kuivana ja Ihan ensin Piikun ja Santran kanssa siivilöitiin noitaliemistä sattumat eli lehdet kompostiin.
Isäntäväki lähti veneellä hakemaan Kulhonvalkamasta muita neulomakerholaisia ja me jäätiin Piikun kanssa sytyttelemään tulia. Syttyihän ne vaikka hetkeä aikaisemmin oltiin onnistuttu vesiletkulla suihkasemaan myös tulipesään…
Sieltä saapuvat neulomakerholaiset:
Piiku piti meille alkuun alustuksen luonnonväreillä värjäämisestä ja kertoi mitä siihen mennessä oltiin tehty ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Näytillä oli hänen värjäyksiään eri kasveilla. 
Saimme myös hänen tekemänsä kirjallisen aineiston, josta sitten myöhemmin on iloa kun jatkamme noitumisia omin päin. Loitsut luettiin ja lähdettiin patojen ääreen.
Kun molemmat padat oli saatu 80 asteisiksi saimme siirtyä maittavan bataattikeiton pariin. Joku aina silloin tällöin juoksi mittailemaan lämpötiloja ja isäntämme piti huolen tulista.
Patojen poristessa ja värien siirtyessä hiljalleen liemistä lankoihin pääsimme isäntämme Jakken johdolla tutustumaan legendaariseen Kulhon saareen. Monia mielenkiintoisia tarinoita kuulimme sekä menneiltä ajoilta, että nykypäiviltä.
Joka paikassa kasvavien herkullisten vadelmien lisäksi näimme myös ihan oikean persikkapuun!
Vanha omenavarasto.
Tässä talossa sijaitsi aikoinaan poikakoti, jonka toiminta loppui vuonna 1968. Sittemmin näissä samoissa maisemissa kuvattiin LeenaLanderin romaaniin perustuva elokuva Tummien perhosten koti.
Saarikierrokselta palattuamme saimme jo ihailla lankojen väriloistoa! Vahtiin jääneet Piiku, Eila ja Santra olivat nostaneet langat jäähtymään:
Kirkas keltainen on lepän lehdistä, tummempi koivusta ja oranssinkeltainen sipulista. Vaihtelua väreihin toi vielä erilaiset langat. Oli sukkalankaa, villaa, luonnonvalkoista ja luonnonharmaata.

Santran kaffituksen ja hauskojen tarinoiden, sekä Piikun ”kotiläksyjen” jälkeen 9 värjäriä lähti kotipuuhiin lankanyytit mukanaan: langat piti kotona huuhdella ja kuivatella. Minä poukkoilin pikkuveneelläni takaisin mökille Tassun luo (kotimatka oli vielä möykkyisempi ku mennessä, koska oli vastatuuli) ja muut vietiin paljon turvallisemmalla kyydillä Kulhonvalkamaan. Mulla oli kotiinviemisinä vielä ämpärillinen sipulileppä-lientä. Jälkiväristä haaveilen…
Kotirannassa, auringon laskiessa "värjäyskeittolevyni" pääsi taas arkipuuhiinsa eli ruuan laittoon...

Hienoja värejä saatiin, ikimuistoinen päivä oli! Kiitos Kakskertaseuran neulomakerho, Piiku ja Kulhon isäntäväki!

Ja loitsuhan oli: Tule hyvä väri, älä tule paha väri!

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Lomakuvia ja video Tassun faneille



Viikko on jo oltu töissäkin, mut sitä ennen lomailtiin. Mökillä tietenkin ja lomatouhut oli perinteisiä. 
Lomasääkin oli ainakin alkuun. Mun ennustus oli et perjantaina kun suljen puodin viideltä, niin alkaa rankkasade ja viimeistään seitsemältä illalla tuuli kääntyy luoteeseen. Ennustus meni sillä tavalla pieleen et perjantaina satoi rankasti jo koko päivän. Tuuliennuste meni nappiin.
Onhan ”Susun lomasäästä” se ilo, että kantsut kasvaa eikä hyttyset ja paarmat pahemmin häiritse… eikä täällä taivasvettä olla kesän aikana liikaa tullu.
Lauantaina silti päästiin mattopyykkäämään.
Verkkojakin uitettiin muutama kerta, mutta tähän aikaan vuodesta kalat on jossain muualla. Paitsi hauet ja kun muuta ei tuu niin ylöshän se otettiin ja Tassulle luvattiin.
video
Iskä ei vaan perkaa tarpeeksi nopeasti. Komentaa täytyy et VAUHTIA, NÄLKÄ! (Jukrat! Mä osasin laittaa videon tänne blogiin).

Tassu kun osallistuu kaikkeen aktiivisesti, niin jossain vaiheessa tulee väsy. Koska Tassu oli uuvukskissa niin se meni kokonaiseksi päiväksi lakkoon!
Tuossa tuolissa kökötti eikä suostunut liikkumaan mihinkään. Paitsi ruokakupille…
Mustikoita on pilvin pimein, eikä ne lopu vaikka kuinka keräis. Metsästä löytyi villivadelmia. Ja pari bambia (tai peuraa) mut yhtään pokemonia ei meidän saaressa ole.
Ja mitäs muuta me tehtiin? No klapeja tietenkin. Joka päivä…
Karvinen on ikuinen pikkupoika mitä legoihin tulee. Tässä on tulossa ABS-muovin korjausmönjää… Sillä paikkailtiin muutaman vuoden takaisia myrskyvaurioita soutuveneessä. Saapa nähdä pysyykö vesi nyt poissa välipohjasta!
Merivesi on jo niin lämmintä, että kuntoilla voi vesijuosten poijulta toiselle.
Tosin jonain aamuina ei paljon tehnyt mieli uimaan. Älllöä leväpuuroa oli rannassa ja myöhemmin laiturin ohi purjehti yököttävää levähernesoppaa… 
Loman päättäjäiset pidettiin perinteisesti. Toiset ne nauttivat meriaamiaista ruotsinlaivan buffetissa. Meillä oli oma buffettimme Airistolla.
Yleensä ollaan käyty uimassakin, mutta Airiston levätilanne oli yhtä surkea, kuin kotirannassa. Oli tyytyminen kahviin ja käsityöhön.

Ja Skål! 

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Silkkisukkia ja neuleita rannoilla



Neulomakerho ei malttanut pitää taukoa kesälläkään. Päätettiin kokoontua edelleen parittomien viikkojen tiistaisin neulomaan rannoilla. Betonitöistä jo kerroinkin TÄÄLLÄ.
Ensimmäinen neulekokoontuminen oli Maritan luona ennen juhannusta. Pieni sade ei meitä haitannut ollenkaan! Minä looppasin näiden mustien kantapäätä (ja purin kotiin päästyäni).
Mulla oli tavoitteena mennä ainakin yhteen kokoontumiseen veneellä. Ja kun jotain oon päättänyt niin edes susun lomatuuli ei voinut estää. 15 m/s luoteistuulessa aalloilla keikkuessa tuli jossain vaiheessa mieleen, et onko tässä nyt mitään järkeä – autolla olis päässy perille paljon nopeammin, kuivempana ja lämpimämpänä…
Höyttisten suntissa sentään oli takatuuli ja meno seesteistä.
Brinkahallin laiturilla neulottiin. Pikkuinen veneeni näytti lastulta laineilla siinä ison laiturin kyljessä. Onneks siellä portaat, joita pitkin pääsin kiipustamaan ylös.
Selällään tilkkuilija huomasi taivaalla sateenkaaren.
Minä neuloskelin TÄTÄ huivia.
Kotimatkalle lähtiessä oli tuuli vähän tyyntynyt. Kylmää oli auringonpaisteesta huolimatta ja onneksi mulla oli kasvivärjätyistä tehty Puntti-Paavon mökkivillapaita mukana. Onhan se kauhea, mutta lämmin ja pitää hyvin tuulta ja sadettakin!
Viime tiistaina neulomakerholaiset saapuivat meille Latosaareen. Osa porukasta tuli Myllykylän rannasta Karvisen yhteiskuljetuksella, osa omalla veneellä ja yksi polkua pitkin naapurista.
Susun lomatuuli oli taas luoteessa ja siksi istuimme tuulensuojassa mökin takana. Ensin juotiin kahvit. Minä kaikista tavoistani poiketen olin leiponutkin! Oman pihan antimista kantsupiirakkaa ja mustikkakääretorttua. Juttu luisti ja nauru raikui ja neuleet, virkkuut, klipsu- ja tilkkutyöt edistyivät. Jopa neuleensa unohtaneelle löytyi ensiapua kaikenkattavasta kässäpussistani. Yhdessä suunniteltiin kasvivärjäystä Kulhossa. Kivaa oli. Kiitos kun kävitte!
Kerholaisten palattua mantereen puolelle tuuli oli jo vähän tyyntynyt ja ilta-auringossa oli mukavan lämmitä pitää omat ”jatkot” rannalla.
Minä neuloin sukkia – kuinkas muuten. Lankana Adriafilin Setasilk, jossa on silkin lisäksi puuvillaa ja polyamidia. Ohje on omista Tundra-sukistani – tosin palmikonkierrot meni vähän väärään paikkaan…
Puikoilla 3½ mm (4 kpl 15 cm puikkoja ja 1 kakskytsenttinen, koska keväinen "auto-onnettomuus" on sittenkin katkonut melkein kaikki lyhyet puikkoni).
Lankaa kului 84 g. Ihanat kesäsukat! Sopivat varmasti tulevan viikon helteisiinkin. Jos teen toiset niin valitsen kolmosen puikot ja teen varteen yhden mallikerran lisää. Ja lanka – no mitä voi odottaa silkisukkalangalta? Ihanaa!
Vielä on yksi kokoontumien rannalla ennen kesäkauden loppua. Ohjelmassa kasvivärjäystä...